Alankomaiden osallistuvaa aluesuunnittelua
 Marja Straver-Nevalainen. |
Arkkitehti Marja Straver-Nevalainen kuvaa Alankomaita ihmisten tekemäksi maaksi, jossa jalat pysyvät kuivina vain teknisten ratkaisujen avulla. Jatkuva kamppailu vettä vastaan on luonut pitkät perinteet yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelulle. Viimeisen 20 vuoden aikana kaupunkisuunnittelun käytäntö on muuttunut paljon.
Hollannissa pitkään asunut ja työskennellyt Straver-Nevalainen kertoo eri tahojen osallistuvan Hollannissa yhä varhaisemmassa vaiheessa suunnitteluun.
– Aluesuunnittelun tehtävät ovat laajentuneet. Tilan ja rakennettavan alueen laadun suunnittelun lisäksi kokonaisuuden ja osallistuvan työtavan hallinta on tullut yhä tärkeämmäksi. Jännite ja haasteet hyvän suunnittelun toteuttamiseksi vain kasvavat.
– Suunnittelijan uutena tehtävänä on luoda kehykset myös osallistumiselle. Uudet työmenetelmät luovat mahdollisuudet hyvälle vuorovaikutukselle asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Aktiivinen yhteinen suunnittelu työpajojen muodossa on todettu hedelmälliseksi osallistumistavaksi.
Alhaalta ylös
Hollannissa kaupunkisuunnittelu on siirtynyt ”ylhäältä alas” suuntautuvasta suunnittelusta yhä enemmän ”alhaalta ylös” ohjautuvaksi käytännöksi, jossa eri tahot osallistuvat jo varhaisessa vaiheessa lähtökohtien suunnitteluun.
– Osallistuva käytäntö sopii erittäin hyvin jo olemassa olevan kaupunkiympäristön eheyttämis-, uudistus- ja parantamissuunnitteluun, jossa vuorovaikutuksen ja osallistumisen tarve on suurin.
– Eri osapuolet pääsevät todella mukaan suunnittelemaan, saavat palautetta ja määrittelevät ulkopuolisen, sitoutumattoman suunnittelijan ohjauksessa aluesuunnittelun laadun lähtökohdat. Asukkaat harvoin vastustavat suunnitelmaa, jota he itse ovat olleet mukana miettimässä.
Kunta pystyy edelleen ohjaamaan aluesuunnittelua yleiskaavalla tai yleisvisiolla. Kunnan virkamiesten työssä painottuu heidän aluetuntemuksensa ja laadun ohjaaminen. Heidän roolinsa on muuttunut yksin päättävästä, kontrolloivasta tahosta yhteistyökumppaniksi.
Painopiste julkiseen tilaan
Hollantilaisen aluesuunnittelun tekee kiinnostavaksi sen kokeilevuus, joka on seurausta tiiviistä kaupunkiympäristön perinteestä ja erilaisista asumiseen kohdistuvista toiveista ja tarpeista.
– Hollantilaisessa suunnittelussa on mahdollisuuksia kokeilla uusia ratkaisuja, joilla alueelle luodaan toivottu omaleimaisuus, laatu ja moni-ilmeisyys. Myös erilaiset uudet rahoitus- ja hallintamuodot voivat edesauttaa onnistuneen monitoimisen ja tiiviin asuinmiljöön luomisessa.
– Aluesuunnittelussa painopiste on siirtynyt laadukkaan julkisen tilan suunnitteluun. Huolitellusti suunniteltu julkinen tila nähdään tärkeämpänä aluetta yhdistävänä laatutekijänä kuin yksittäisten rakennusten arkkitehtuuri.
Uutta lähestymistapaa tarvitaan
Straver-Nevalainen arvostelee Hollannin aluesuunnittelua developperien lähtökohdista muovautuvaksi ja siten liiankin markkinapainotteiseksi.
– Uutta lähestymistapaa tarvitaan, kun kaupunkialueita uudistettaessa on ratkaistava samanaikaisesti erilaisten tekijöiden yhtälö: on vahvistettava paikan identiteettiä, otettava huomioon kulttuurihistorialliset, taloudelliset, sosiaaliset ja tilalliset tavoitteet. Samalla tulisi kuulla kaikkia osapuolia.
Hän uskoo, että kaupunkisuunnittelijan tehtävä muuttuu.
– He ohjaavat työpajoja, joiden tärkeimpänä tavoitteena on saada selville, mitä kaupunkilaiset itse pitävät arvokkaana ja toivottavana asuinympäristönsä ja kaupunkinsa kehityksessä.
Tiiviisti rakennettu pienkaupunkimiljöö on Alankomaissa luonnollinen ja kaikille tuttu, turvallinen ja haluttu asumismuoto.
Artikkeli pohjautuu Kivestä muuraamalla -lehdessä 2007 julkaistuun.
Tutustu Alankomaiden arkkitehtuuriin myös referenssikohteet-osiossa.