Rakennusten suunnitteluvaiheessa tehtävillä valinnoilla on laajakantoiset vaikutukset rakentamisen ympäristövaikutuksiin. Suomalaisen kerrostalon päästötehokkuuden kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat rakennuksen pitkäjänteinen tarve ja käyttökelpoisuus, energiatehokkuus, kestävät materiaalit ja muunneltavuus. Tiedot ovat peräisin ympäristötehokkaiden kivitalojen suunnittelun ja rakentamisen vaihtoehtoja käsitelleestä selvityksestä.
Arkkitehdit ja muut suunnittelijat sekä etenkin suunnittelun tavoitteet asettava rakennuttaja voivat valinnoillaan vaikuttaa monin tavoin rakennuksen ympäristötehokkuuteen. Esimerkiksi rakennuksen muotoon ja muuntojoustavuuteen liittyvillä valinnoilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, vaikka niitä ei yleensä mielletä ympäristöön liittyviksi kysymyksiksi.
Hiljattain julkaistun Ympäristöystävällisen kivitalon suunnittelu ja toteutus -selvityksen mukaan tyypillisessä suomalaisessa asuinkerrostalossa, jota tarkastellaan sadan vuoden elinkaarella, käyttöenergian osuus elinkaaripäästöistä on yli 80 prosenttia. Selvityksessä esimerkkinä tutkitun asuinkerrostalon hiilijalanjälki saataisiin puolitettua lähtötilanteesta hyödyntämällä vihreää betonia, parantamalla energiataso passiivitasolle sekä tuottamalla lämmitysenergia lämpöpumpulla. Selvityksessä tutkittiin myös mahdollisia toimenpiteitä, joilla rakennuksen elinkaaren päästöt voitaisiin vähentää kolmasosaan.
Pienillä resursseilla kohti suuria kokonaisvaikutuksia
Rakennuttajien resurssit ovat usein rajalliset. Siksi rakentamisessa kannattaa keskittyä niihin toimiin, joilla on suurin kokonaisvaikutus ympäristötehokkuuteen. Betoniteollisuusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattilan mukaan ympäristökysymykset tulisi nähdä osana kaikkea rakentamiseen liittyvää päätöksentekoa.
”Ympäristöasioista käytävä keskustelu on kohdistunut jostain syystä suurelta osin hyvin pieniin yksityiskohtiin. Suurten linjaratkaisujen merkitys tässä asiassa on jäänyt varsin vähälle huomiolle, mikä on aika epäloogista. Ympäristöasioiden tarkastelussa tulisi huomioida rakennuksen koko elinkaari aina maankäytöstä rakennusten kunnossapitoon ja aikanaan suoritettavaan purkuun saakka”, toteaa Mattila.
Paras tapa tarkastella rakennusten ympäristötehokkuutta on hyödyntää elinkaarimittareita. Ne huomioivat rakennuksen kaikki ympäristövaikutukset rakennusmateriaalien valmistuksesta käyttövaiheeseen ja rakennuksen purkuun. Niiden avulla voidaan varmistaa, että vähäpäästöiset valinnat rakennuksen elinkaaren yhdessä vaiheessa eivät huomaamatta kasvata päästöjä muissa vaiheissa. Toisaalta voi olla perusteltua kasvattaa päästöjä rakentamisvaiheessa, jos näin toimimalla voidaan vähentää käyttövaiheen päästöjä merkittävästi.
Bionova Consultingin toteuttaman Ympäristöystävällisen kivitalon suunnittelu ja toteutus -selvityksen tarkoitus on tuoda ymmärrettävää, objektiivista ja numeerista ympäristötietoa betonirakennuksia suunnitteleville, rakennuttaville ja urakoiville tahoille. Selvityksen tilasi Betoniteollisuus ry. Tutkimus ei ota kantaa eri materiaalien keskinäiseen ympäristösuorituskykyyn.
Lue koko raportti: http://kivitalo.asiakkaat.sigmatic.fi/tietoa-medialle/julkaisut/suunnitteluohjeet/
Lisätietoja:
- Betoniteollisuus ry, toimitusjohtaja, Jussi Mattila, puh. (09) 129 9408 , jussi.mattila@rakennusteollisuus.fi
- Bionova Consulting, toimitusjohtaja, Panu Pasanen, puh. 044 2871 722, panu.pasanen@bionova.fi