Koulun punatiilinen julkisivu jatkaa elinkaartaan

Espoo peruskorjaa kouluja elinkaarimallilla. Yksi on Mainingin koulu, jossa peruskorjauksessa vanhasta rakennuksesta jätettiin julkisivun punatiili-ulkomuuraus, betonirunko ja osittain alapohjat, kaikki muu uusittiin.

Maininki2

Espoo peruskorjaa koulujaan elinkaarimallilla, jossa toteuttaja sitoutuu koulun ylläpitoon ja kiinteistön hoitoon 25 vuodeksi. Kuusi koulua on jo korjattu, kaksi on pian alkamassa. Ensimmäisen korin kolmessa koulussa suunnitteluvastuu oli kaupungilla, seuraavissa toteuttajalla.

Suunnitteluvastuuta siirrettiin toteuttajalle ensimmäisen korin peruskorjauksista saatujen kokemusten pohjalta.

– Kun toteuttaja saa enemmän suunnitteluvastuuta, se pystyy vaikuttamaan ratkaisuihin, jotka puolestaan vaikuttavat 25 vuoden aikaiseen huolto- ja kunnossapitotarpeeseen, toimitusjohtaja Harri Kivinen Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloista sanoo.

Esimerkiksi Mainingin koulussa korjauksen toteuttaja NCC vaihtoi levyväliseiniä muuratuiksi, kun ylläpito kertoi levyseinien kolhiintuvan käytössä nopeasti.

Mitä punatiilen alla?

Espoon Kivenlahdessa sijaitseva, professori Osmo Lapon suunnittelema Mainingin peruskoulu on rakennettu vuonna 1974. Täydellisessä peruskorjauksessa uusittiin koulun kaikki sisäpuoliset osat, talotekniikka ja runkoa täydentävät rakenteet. Peruskorjaus valmistui 2015.

– Punatiilihän kestää, suurempi haaste on se mitä on punatiilen takana. Purkaminen johtuu usein siitä, että eristeet on vaihdettava, NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Vesa Ahlroos sanoo.

Moderni talotekniikka tuo nyt kouluun hyvän sisäilman ja sitä ohjataan tilakohtaisesti CO2– ja lämpötila-antureilla. Rakennus on esteetön, valaistus automaattinen ja myös erityisesti tilojen moderniin esitystekniikkaan panostettiin.

Koulun ympäristöystävällisyyttä ja pitkän aikavälin säästöä lisättiin muun muassa maalämmön avulla. 12 kaivoa tuottaa rakennukseen lämpöä kaukolämmön lisäksi. Kouluun rakennettiin myös 40 neliötä aurinkopaneeleja.

Ylläpidon ratkaisut tärkeitä

Peruskorjauksen pääsuunnittelijana toimi Tuomo Repo. Rakennuksen energia- ja elinkaaritarkastelun teki Optiplan Oy. Peruskorjaus oli kiinteähintainen kokonaisvastuu-urakka, johon kuului myös NCC:n suunnitteluvastuu.

– Meillä on suunnitteluvastuu, mutta reunaehdot määrittelee kaupunki. Korjaushankkeissa, jossa esimerkiksi runko säilytetään, toteuttaja ei pääse aloittamaan suunnittelua täysin puhtaalta pöydältä, Vesa Ahlroos sanoo.

– Kun sitoutuu 25 vuodeksi, on voitava vaikuttaa ylläpitoon vaikuttaviin ratkaisuihin.

Korjaushankkeissa on hänen mukaansa myös tärkeätä sopia, kuka ottaa vastuun jäljelle jäävistä rakenteista, kuten perustuksista ja rungosta.

Kuvat: Espoon kaupunki, aineistopankki