Aivan Hämeenlinnan keskustassa sijaitsevat Suomen Kasarmit muuttuvat rivakasti asunnoiksi ja samalla koko alue avautuu kaikille kaupunkilaisille.
Suomen Kasarmit on ollut suljettu sotilasalue toistasataa vuotta. Vanhimmat punatiiliset kasarmit ovat 1880-luvulta. Armeija poistui alueelta 2014 lopussa.
Senaatti-kiinteistöt myi tyhjäksi jääneet Suomen Kasarmit Y-K Finland Oy:lle keväällä 2016. Noin neljän hehtaarin alueella on 14 rakennusta, jotka on rakennettu pääosin vuosina 1882–1913. Kaikki rakennukset ovat suojeltuja. Kaupassa yhtä vaille kaikki rakennukset siirtyivät Y-K Finlandin omistukseen, yhteensä reilut 13 000 kerrosneliömetriä.
– Kuusi suurinta rakennusta on tiilestä. Vanhojen kivirakennusten kunto on helposti havaittavissa, kun vain kävelee rakennukset läpi ja katselee sekä haistelee.
– Suomen Kasarmit ovat hyvässä ryhdissä eli ne on aikoinaan huolella rakennettu, kiinteistökehittäjä, Y-K Finland Oy:n omistaja Petri Yrjö-Koskinen sanoo.
Vauhdilla liikkeelle
Kun Suomen Kasarmien omistusoikeus oli siirtynyt toukokuussa 2017, jo kahden päivän päästä alueella oli kaivinkone työssään.
Syksyllä jo noin 70 prosenttia projektista on valmiina. Koko alue valmistuu 2018, jolloin alueella on noin 200 asuntoa, 350–400 asukasta sekä toimisto- ja liiketiloja.
Kaava mahdollisti alueelle myös neljä uutta asuinkerrostaloa. Petri Yrjö-Koskinen myi rakennusoikeuden Lehto Groupille.
Vanhojen kiinteistöjen peruskorjausten suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa tiimi, jossa Yrjö-Koskisen kumppaneina on muun muassa Rakennusliike Leimarakentajat sekä Hämeenlinnan kaupungin ja Museoviraston edustajat.
Kovaksi poltettua tiiltä
Ensimmäisenä asunnoiksi muuttui suuri esikunnan rakennus Asunto Oy Hämeenlinnan Karoliina.
Rakennusvaiheessa vastaavana mestarina toimi Kai Tolvanen ja nyt hän on kiinteistön isännöitsijä. Tolvasen mukaan alueen muurareilla on aikoinaan ollut kova urakka.
– Rakennuksen 80 senttiä paksuun julkisivuun on muurattu pari miljoonaa tiiltä ristiin rastiin ja lisäksi on muurattu väliseinät, Kai Tolvanen sanoo.
– Tähän on ihan selvästi valittu normaalia kovemmaksi poltettuja tiiliä, jotka eivät ole imeneet vettä. Näin saumatkin ovat säilyneet erittäin hyvässä kunnossa.
Rakenteisiin ei tarvinnut juurikaan koskea muuten kuin rakentamalla alakertaan kapillaarikatko.
Elävää historiaa
Petri Yrjö-Koskinen sanoo vanhojen rakennusten olevan hänelle intohimo. Riihimäen vankila muuttui asunnoiksi muutama vuosi sitten ja nyt on Suomen Kasarmien vuoro.
Suomen Kasarmin projekti on paljon muutakin kuin vain asuntojen rakentamista yli 100 vuotta vanhoihin kuoriin.
– Haluan säilyttää alueen historiallisen ja arkkitehtonisen miljöön sekä henkisesti että teknisesti, mutta tehdä samalla elävän korttelin. Tänne tulee paljon erilaisia toimintoja ja alue avautuu kaikille kaupunkilaisille. Aidat on jo purettu ja ohikulkijat kurkkivat kiinnostuneina pihalle. Valmiin alueen kävelytiet kutsuvat aikanaan peremmälle.
- Aiheesta on laajempi artikkeli lokakuussa ilmestyvässä Kivestä Muuraamalla -lehdessä
Suomen Kasarmien yli sata vuotta vanhat tiiliset julkisivut ovat säilyneet erittäin hyvin jopa saumauksia myöten.
– Suomen Kasarmit ovat hyvässä ryhdissä eli ne on aikoinaan huolella rakennettu, kiinteistökehittäjä, Y-K Finland Oy:n omistaja Petri Yrjö-Koskinen sanoo.
Kasarmin alueen kaava mahdollisti myös neljän uudistalon rakentamisen. Punatiiliset kerrostalot istuvat vanhaan miljööseen erittäin hyvin.