Rakennustuotteiden jalanjälki

Ympäristön kannalta kestävä rakennusmateriaali rasittaa luontoa ja ihmisen elinympäristöä mahdollisimman vähän koko elinkaarensa aikana.

Rakennustuotteet eivät kuitenkaan ole lopputuotteita,  vaan välituotteita, joista rakennetaan koko rakennuksen elinkaaren ajan kestäviä kokonaisuuksia.

Oikeilla valinnoilla on suuri merkitys rakentamisen ja rakennuksen materiaalitehokkuuteen, energia-tehokkuuteen, pitkäaikaiskestävyyteen, terveellisyyteen ja viihtyisyyteen, huolto- ja korjaustarpeen ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä lopulta itse rakennuksen arvon säilymiseen koko elinkaaren ajan.

Oikeat valinnat oikeaan rakennukseen

Oikeat materiaalivalinnat rakennusvaiheessa voivat vähentää rakennuksen ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren mittakaavassa.
Tavoitteena on kokonaisuudessaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittava rakennus ja ympäristölle hyvän asumisen tukeminen.

Rakennuksen yksityiskohtien ja yksittäisten rakennuksen osien ympäristövaikutusten vertaileminen ilman riittävää kokonaiskuvaa on lyhytnäköistä.

Kun rakennuksen ympäristövaikutuksia tarkastellaan sen koko elinkaaren ajalta, otetaan huomioon raaka-aineiden hankinta- ja valmistusprosessit, rakentaminen, rakennuksen huolto ja ylläpito sekä materiaalien uusiokäyttö- tai kierrätysmahdollisuudet.
Myös kuljetuksen ja asennusvaiheiden ympäristörasituksella on merkitystä.

Materiaalitehokkuuden parantaminen

Rakenteiden ja rakennusten suunnitellun (laskennallisen) käyttöiän pidentäminen parantaisi kestävämpien tuotteiden saatavuutta. Lisäksi käyttöikätiedon pakollinen merkitseminen kaikkiin rakennustuotteisiin, mahdollistaisi vertailun eri tuotteiden välillä kestävyyden ja käytettävyyden näkökulmasta.

Muurattavien materiaalien vaikutukset luonnossa

Muurattaviin rakennusmateriaaleihin kuuluvat poltettu tiili, kalkkihiekkatiili, betoni-, kevytbetoniharkot, kevytsoraharkot sekä laastit.

Muuraustuotteisiin liittyvät päästöt syntyvät pääosin materiaalien valmistusvaiheessa käytettävän energian päästöistä ja ne ovat vain 1-3 % rakennuksen koko elinkaaren aikaisista päästöistä.

Suomessa muuraustuotteiden valmistuksen ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään jatkuvasti polttoprosesseja kehittämällä ja ympäristöystävällisemmän energian (esimerkiksi maakaasu) käytöllä valmistuksessa.

Käytännön kokeissa kivitalojen massiivisuuden on todettu säästävän lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa 5...15% kevytrakenteiseen taloon verrattuna.
Massiivisuudella saavutettu säästö energiankulutuksessa ja CO2-päästöissä kompensoi materiaalien valmistuksesta aiheutuvan energiankulutuksen ja CO2-päästöt. Muurattujen rakenteiden ympäristövaikutuksia tulee siis katsoa koko kivitalon pitkällä aikavälillä.

Raaka-aineen ottaminen ja maisemointi

Nykyisin raaka-aineet otetaan aina viranomaisten hyväksymien ottosuunnitelmien mukaan ja käytön jälkeen ottoalueet maisemoidaan.

Savenottoalueet ovat useimmiten peltomaata, joksi ne useimmiten myös käytön jälkeen palautetaan. Hiekanottoalueet tavallisesti luiskataan ja metsitetään uudelleen.

Tehtaiden sijainti ja kuljetusetäisyydet

Tehtaat ovat perinteisesti sijoittuneet raaka-aineiden ottopaikkojen läheisyyteen, joten kuljetusmatkat eivät muodostu pitkiksi.

Huolto ei kuormita

Tiilistä ja harkoista muuratut rakennukset ovat erittäin kestäviä, pitkäikäisiä ja lähes huoltovapaita, eikä niistä emittoidu mitään haitallisia kaasuja sisäilmaan.