Nykymääräysten mukaan rakennetuissa taloissa noin 90 % ympäristövaikutuksista syntyy rakennusten käytön aikana. Eniten kasvihuonepäästöjä aiheutuu asumiseen liittyvästä energiankulutuksesta, esimerkiksi
lämmityksestä, jäähdytyksestä, valaistuksesta, koneista ja ilmanvaihdosta. Tulevaisuuden nollaenergiataloissakin käytönaikaisen energiankulutuksen osuus on noin 60 %.
Energiataloudellinen kivitalo onkin parhaimmillaan, kun päämääränä on vain vähän energiaa kuluttava asuminen. Rakennuksen rungolla on suuri vaikutus siihen, miten paljon talo kuluttaa energiaa. Kivitalon rungon energiatehokkaimmat ominaisuudet ovat tiiveys ja massiivisuus.
Kivitalo on luontaisesti tiivis. Hyvä tiiveys voi säästää jopa 10 % lämmitysenergian tarpeesta. Massiivisuus puolestaan säästää eristämällä lämpöä ja tasaamalla lämmönvaihteluja. Kiven suuri massa varaa itseensä luonnollisella tavalla lämpöä. Kiviseinä varastoi lämpöä kylmällä ja viileyttä lämpimällä säällä. Massiivinen runko säästää lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa ja kompensoi sillä tavalla osaltaan kivisen rakennusmateriaalin valmistuksessa syntyviä päästöjä.
Energiatalouden kannalta parhaaseen tulokseen päästään, kun rakennus on sekä massiivinen että tiivis. Massiivisen ja tiiviin rungon ansiosta kivitalossa saadaan hyötykäyttöön ilmaiset, vähäpäästöiset tai kokonaan päästöttömät energiamuodot, kuten auringonsäteily ja ihmisten, tulisijojen sekä sähkölaitteiden tuottama lämpö. Kivi sopiikin hyvin viihtyisien matalaenergia- ja passiivitalojen rakennusaineeksi.
auttaa säästämään rakennuksen energiankulutuksessa kevytrakenteisiin rakennuksiin verrattuna