Harkkoperustukset

Perustusten tehtävä on siirtää rakennuksen ja sen käytöstä aiheutuvat kuormat kantavalle maapohjalle, estää kosteuden ja haitallisten aineiden pääsy rakennuksen sisälle sekä toimia lämpöä eristävänä rakenteena. Suunnittelun tärkeimpinä lähtökohtina ovat perustusten moitteeton ja luotettava toiminta koko rakennuksen käyttöiän.

Harkot ovat hyvien lämmöneristävyys- ja lujuusominaisuuksiensa sekä helpon asennettavuutensa ansiosta saavuttaneet vankan suosion varsinkin omakoti- ja rivitalojen perustusten rakennusmateriaalina. Asentaminen onnistuu tarvittaessa myös hartiapankkirakentajalta.

Harkkoja voidaan joustavasti ja edullisesti käyttää kaikissa pientalojen perustamistavoissa olipa kyse tasamaa- tai rinnetontista, kalliolle tai huonosti kantavalle savimaalle perustamisesta.

 Pientalon perustukset toteutetaan kivirakenteisina rakennuksen rungon päärakennusmateriaalista riippumatta. Betoni- ja kevytsorabetoniharkkoperustukset kestävät hyvin maaperän kosteutta ja mikro-organismeja sekä toistuvasta jäätymisestä ja sulamisesta aiheutuvia rasituksia.

Pientalojen perustamistaso valitaan siten, että anturan alapinta on riittävällä varmuudella pohjavedenpinnan yläpuolella. Ilmastonmuutokseen tulee varautua ja pyrkiä arvioimaan pohjavedenpinnan mahdollista nousua erityisesti alavilla mailla rakennuksen suunnitellun elinkaaren aikana. Kapillaarinen vedennousu perustusrakenteisiin estetään kapillaarista vedennousua estävillä rakennekerroksilla (kapillaarikiviaines) ja kapillaarikatkoilla (yleensä bitumikermikaistat).

Pientalon perustusten suunnittelussa tulee aina ottaa huomioon radonkaasun mahdollinen esiintyminen rakennuksen alla olevassa maaperässä. Maaperästä tuleva terveydelle haitallinen radonkaasu voi siirtyä huoneilmaan vuotoilmavirtausten mukana perustusten ja alapohjan rakenteiden läpi sekä putki- yms. läpivientien kautta. Perustusten ja alapohjan sekä kantavien seinien liittymät sekä läpiviennit onkin suunniteltava mahdollisimman ilmatiiviiksi radonvuotojen estämiseksi. Varautuminen radonhaittaan jo rakennusvaiheessa on monin verroin halvempaa kuin valmiin rakennuksen radonkorjaus.

Perustamistavat

Pientalojen perustusten valinnassa tulevat kyseeseen

  • maanvarainen perustus (antura ja perusmuuri, maanvarainen alapohja)
  • ryömintätilainen perustus (antura ja perusmuuri sekä kantava alapohja)
  • kellarillinen perustus (antura ja perusmuuri, maanvarainen alapohja)
  • paaluperustus (teräsbetonipalkki ja paalutus, perusmuuri)
  • pilariperustus

Perustamistapojen valintaan vaikuttavat mm.

  • rakennuspaikan sijainti,
  • rakennuspohjan kantavuus,
  • maaston muoto ja korkeussuhteet,
  • perustuksiin kohdistuvat kuormat sekä
  • arkkitehtoniset seikat.

Perustamistapoja voidaan tontin ja maapohjan mukaan myös yhdistellä.

Ohjeet perustusten tekoon löydät harkkokivitalo.fi -sivustolta