Yhdyskuntien asialla

 


Klaavonkallion henki on pikkukaupunkimainen.

Kaavoitus on nykyään avointa yhteistyötä eri osapuolten kanssa. Myös asukkaiden. Hyvänä esimerkkinä yhteisöllisestä työtavasta voi mainita osin rakenteilla olevan Tuusulan Klaavonkallion.

Omaleimaisen, arkkitehtonisesti korkeatasoisen Klaavonkallion asuinalueen suunnittelu aloitettiin Tuusulan kunnan ja Asuntosäätiön yhteistyösopimuksella kymmenisen vuotta sitten.
Asuntosäätiö on vuonna 1951 perustettu yhdyskuntien suunnitteluun sekä alueiden kokonaisvaltaiseen ideointiin ja toteuttamiseen erikoistunut rakennuttajaorganisaatio.
Alunperin Asuntosäätiö toimi vain Espoossa, nyt säätiön toimialueena on koko pääkaupunkiseutu, Tuusula, Siuntio ja Hämeenlinna.

Puutarhakaupunki Tuusulaan

Kun Asuntosäätiöltä alkoi 1990-luvun loppupuolella oma tonttivaranto vähentyä, se etsi mahdollisia rakennuspaikkoja myös Tuusulasta. Aivan Hyrylän keskustan tuntumassa oli 18 hehtaarin alue, jolle oli laadittu kaavarunko vuonna 1995.
– Tulkaa ja tehkää Tuusulan Tapiola, kävi kutsu kunnasta.

Klaavonkallio henkii pikkukaupunkimaista elämäntapaa ja puutarhakaupungin perinteitä. Kerrosneliöitä tulee alueelle kaikkiaan noin 50 000. Asuntoja tulee kaikkia hallintamuotoja: 25 % vuokra-asuntoja, 30 % asumisoikeus-, osaomistus-, korkotuki- tai vastaavia asuntoja ja 45 % omistusasuntoja.

Valmiita asuntoja kolmessa vaiheessa

Osa Asuntosäätiön Tuusulan Klaavonkallioon rakentamasta alueesta on jo valmiina.

Alunperin Klaavonkallio piti rakentaa kolmessa eri vaiheessa, joista ensimmäinen on nyt valmis. Toinen ja kolmas vaihe päätettiin yhdistää sekä toteuttaa tiivis ja matala – rakentamisen periaatteella.
– Olikin hieman haastavaa sijoittaa 30 000 kerrosneliötä tiiviisti ja matalasti. Lopulta se sujuikin hyvin, itse asiassa näin alueelle mahtuu enemmän rakennusoikeutta, Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:n toimitusjohtaja Jorma Peltomäki sanoo.

Alueen suunnittelua ja toteutusta ohjaa yhteistyöryhmä, jossa on edustus myös poliittisilta puolueilta.
– Sopimuksissa on luettelo asioista, jotka tulee käsitellä yhteistyöryhmässä. Käytännössä siinä listassa on kaikki projektin eri vaiheet ja osa-alueet, Peltomäki kuittaa.

 

Uusimmassa Kivestä muuraamalla -lehdessä esittelemme lisää Asuntosäätiön aluerakentamishankkeita mm. Siuntion sydämessä ja kerromme, miten yhteisöllisyys on tullut jäädäkseen asuinalueiden suunnitteluun.
Voit tilata painetun lehden tai ladata sen pdf:nä Lehtiarkistostamme.

Teksti, Leena-Kaisa Simola, kuvat, Tuomas Pietinen

Voit tutustua Klaavonkallioon myös referenssikohteet-osiossa.