Paksurappaus-eristejärjestelmässä rappauskerros muodostaa lämmöneristeiden ulkopintaan metallisella rappausverkolla lujitetun, tyypillisesti 20–25 mm paksuisen jäykän levyn. Se kiinnittyy mekaanisin kiinnikkein lämmöneristeen läpi alusrakenteeseen. Rappaus liikkuu tasonsa suunnassa suhteellisen vapaasti lämmöneristeen päällä, joten rappauskerroksen lämpö- ja kosteusliikkeet pääsevät tapahtumaan.

Koska rappaus pääsee liikkumaan alustaansa nähden, paksueristerappaukseen tarvitaan liikuntasaumoja sekä vaaka- että pystysuunnassa 12–15 m välein. Tämän lisäksi rappauskerrokseen tehdään liikuntasauma rakennuksen rungon liikuntasauman kohdalle.

Paksurappaus tehdään kalkkisementtilaasteilla (KS-laasteilla) ja se koostuu kolmesta eri laastikerroksesta: pohjarappauksesta, täyttörappauksesta ja pintarappauksesta. Eri kerroksissa käytettävät laastit voivat olla koostumukseltaan joko samanlaisia tai ulkopintaa kohden lujuudeltaan heikentyviä. Kaikkien julkisivuissa käytettävien rappauslaastien tulee olla hyvin pakkasenkestäviä.

Lämmöneristeet

Paksurappaus-eristejärjestelmissä käytetään rappausalustana alla aina järjestelmän mukaisia mineraalivillalämmöneristeitä. Tyypillisesti lämmöneristeet ovat levymäisiä tuotteita, jotka kiinnitetään rakennuksen alusrakenteeseen mekaanisesti yleensä rappausverkkokiinnikkeellä.

Lämmöneristys voi joissakin tapauksissa koostua useammasta eristekerroksesta. Tällöin alustan pieniä epätasaisuuksia voidaan paikallisesti tasata ohuella pehmeämmällä eristekerroksella.

Eristeiden pitkäaikaisen puristus- ja leikkauslujuuden tulee olla riittävä niihin kohdistuviin kuormituksiin nähden. Mitä pehmeämpiä lämmöneristeitä käytetään sitä enemmän rappauskerros painuu alaspäin.