Vanhat teollisuusrakennukset saivat uuden elämän
 As Oy Waasan Willatavaratehtaan pihalla savupiippu muistuttaa menneestä. |
Kun savupiiput tekevät tilaa asukkaille, uudet rakennusvaatimukset ja modernit materiaalit kohtaavat vanhan arkkitehtuurin. Lopputulos on usein enemmän kuin osiensa summa.
Vanhoja punatiilisiä teollisuusrakennuksia on viime vuosikymmeninä muunnettu kodeiksi, toimistoiksi ja vapaa-ajan keskuksiksi. Vaasaan vuosina 1906 ja 1928 rakennettu villatehdas saneerattiin viime vuonna moderneiksi asunnoiksi. Vanhan tehtaan piippu säilyi As Oy Waasan Willatavaratehtaan maamerkkinä.
Rakennuksen kadunpuoleiset julkisivut on suojeltu, mutta asuntoihin vaihdettiin Museoviraston luvalla uusien normien mukaiset ikkunat vanhaa ulkonäköä mukaillen.
Sisäpihan puolelle rakennettiin uusien vaatimusten mukaisia parvekkeita, terasseja ja suuria lasipintoja.
Vain ulkoseinät jäivät pystyyn
Willatavaratehtaan vanhan fasadin takana on suurimmaksi osaksi uusia rakenteita. Rakennukseen valettiin uudet välipohjat, ulkoseinien sisäpinnat rapattiin uudelleen, mutta julkisivun tiilipinta kaipasi vain vesipesua sopivan pienellä paineella.
 Hyvinkään Wanha Villatehdas on jo osittain korjattu moderneiksi toimitiloiksi. |
– Tiilijulkisivu oli terve. Rakennusten eri osien ikäero sen sijaan näkyi rakennusmateriaalien laadussa ja siinä miten ne olivat kestäneet aikaa. 30-luvun pula-ajalla niin saumalaasti kuin tiilikin oli heikompaa tekoa, kertoo Waasan Willatavaratehtaan saneerauksen vastaava mestari Kari Antila Skanska Talonrakennuksesta.
Kankaiden kutominen korvattiin taiteella, kulttuurilla ja viihteellä
Hämeenlinnan Verkatehdas Oy toimi perustamisvuodestaan 1895 lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 1963, jolloin kutomakoneet hiljenivät. Myöhemmin tehtaan kiinteistöjä ovat käyttäneet yhteisöt oppilaitoksista urheiluseuroihin. 2000-luvulla tehtaasta alkoi muotoutua uuden sukupolven kulttuuri- ja kongressikeskus.
Vuonna 2007 avatun Kulttuuri- ja Kongressikeskus Verkatehdas Oy:n punatiiliseinien sisältä löytää musiikki- ja kongressikeskuksen, ravintolan, Hämeenlinnan Kaupungin Teatterin ja Taidemuseon sekä yhden Suomen ensimmäisistä 3D-elokuvateattereista.
Verkatehtaan muutostöiden pääsuunnittelijan arkkitehti Juha Mäki-Jyllilän mukaan uuden ja vanhan rakennuskannan yhteensovittamisen suurin haaste oli nykyaikaisen talotekniikan tuominen rakennukseen tärväämättä historiallista ilmapiiriä. Vanhoja betonirakenteita saatiin esiin hiekkapuhaltamalla ja uusissa noudatettiin vanhojen tyyliä.
 Wanhan Villatehtaan TechVilla III:n sisäarkkitehtuurissa on vanha teollinen henki. |
Villatehtaasta teknologiakeskukseksi
Hyvinkään villatehdas oli jo viime vuosisadan alussa suuri teollisuuslaitos. Villa-ala alkoi maailmanlaajuisesti hiipua, ja Valvilla-nimelläkin tunnetun tehtaan toimintaa lopeteltiin 1980-luvun puolivälistä lähtien.
Nykyään Wanhan Villatehtaan alueella toimii yli sata yritystä ja yhdistystä bisneksen ja kulttuurin luovassa yhdistelmässä. Vuokralaisia on teknologiakeskuksesta ja toimistoista vähittäiskauppatoimintaan sekä nuorison taide- ja käsityökouluun. Alueelle remontoidaan tilat myös Hyvinkään kaupungintalolle.
Viiden hehtaarin tontin sekä 20 rakennusta omistaa Hyvinkään kaupunki.
– Suurin osa taloista on rakennettu ennen 1920-lukua, ja 30 prosenttia rakennuksista on peruskorjattu uudisrakennusta vastaavaksi, Koy Hyvinkään Wanhan Villatehtaan toimitusjohtaja Matti Laukkanen kertoo.
Teksti: Lotta Suistoranta
Kuvat: Mikko Lehtimäki, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, Tuomas Pietinen
Artikkeli on julkaistu Kivestä muuraamalla 2008 -lehdessä.