Vuoden 2010 vaihteessa kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset kannustavat myös rakennusmateriaalien valmistajia parantamaan uudisrakennusten ilmatiiviyttä.
Viime vuonna päättyneessä Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatehokkuus -tutkimuksessa (AISE) tutkittiin suomalaisten asuinrakennusten ilmanpitävyyttä, sisäilman olosuhteita, ilmanvaihtoa ja energiatehokkuutta.
Tutkimushankkeen toteuttivat Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitos (Rakennetekniikka) ja Teknillisen korkeakoulun Energiatekniikan laitos (LVI-tekniikka) ja sen rahoitti joukko rakennusalan yrityksiä sekä yhdistyksiä yhdessä TEKESin kanssa.
Yhdessä aiemmin toteutetun ”Kosteusvarma terve pientalo” -projektin kanssa hankkeet muodostavat laajimman Suomessa tehdyn asuntokannan rakennusfysikaalisia ominaisuuksia käsittelevän tutkimuskokonaisuuden.
– AISE -projektissa tutkimme kolmen vuoden aikana 20 hirsi- ja 50 kivirakenteista pientaloa sekä 56 kerrostaloasuntoa. Tärkeimmäksi teemaksi nousi rakennusten ilmanpitävyys, kertoo projektien kokonaisorganisoinnista vastannut yliassistentti Juha Vinha Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitokselta.
Ilmanpitävät vaipparakenteet auttavat parantamaan talon energiatehokkuutta ja vähentämään tulevaisuuden asumisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Samalla parannetaan asumisen viihtyisyyttä ja rakennusten kestävyyttä sekä kevennetään asumiskustannuksia.
– Rakennuksesta ulos vuotava ilma aiheuttaa noin 15–30 % lämmityksen vaatimasta energiantarpeesta keskimääräisessä suomalaisessa pientalossa, Juha Vinha sanoo.
Lisää aiheesta Kivitaloinfon tutkimukset-sivulla Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous (AISE) -tutkimusprojekti sekä pdf-tiedostossa Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten toteutus kivitaloissa.