Townhouse käy Nurmijärvi-ilmiötä vastaan
Keski-Euroopassa suosittuja townhouse-tyyppisiä taloja, rakennetaan entistä voimallisemmin Helsinkiin. Samalla perinteeseen nojaavien suunnittelukäytäntöjen täytyy muuttua.
 Townhouse-tyyppisiä taloja näkee esimerkiksi Helsingin Pikku-Huopalahdessa. |
Kytkettyjä, omalla tonteilla sijaitsevia pientaloja on rakenteilla ja suunnitteilla useille Helsingin uusille asuinalueille: Alppikylään, Ormuspeltoon, Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Östersundomiin. Asumismuodolle on tarvetta, sillä pientaloasuntoja on Helsingissä vain noin 14 prosenttia. Townhouse onkin vastaveto Nurmijärvi-ilmiölle, kasvihuonepäästöjä lisäävälle ja kalliille kaupunkirakenteen hajautumiselle.
Kehyskuntiin katseensa suuntaavia kodin etsijöitä se houkuttelee asumisen vapaudella ja väljyydellä kaupungin ja palveluiden tuntumassa. Rivitaloasumisesta sen erottaa itsemääräämisoikeus, ”oma tupa, oma lupa” -periaate, omakotiasumisesta taas tehokas maan käyttö.
Townhouse-talojen rakentaminen ei kuitenkaan ole niin vahvassa myötätuulessa kuin kaupungin suunnittelijat ovat toivoneet.
Alppikylän ja Ormuspellon alueista piti tulla kaupunkipientalojen rakentamisen pilottikohteita, mutta toistaiseksi niille on rakenteilla enimmäkseen kerrostaloja. Alueiden kaavan suunnitelleen Sakari Pulkkisen mukaan keskeisin syy siihen on se, ettei tontteja ole luovutettu loppukäyttäjille.
– Omalla tontillaan sijaitsevien kaupunkipientalojen rakentamista tai rakennuttamista itsenäisesti pidetään vaikeana, joten tontteja on luovutettu lähinnä rakennuttajakonsulteille tai rakennuttajayrityksille. Vasta kun riittäviä määriä kaupunkipientalotontteja saadaan yksityisten toimijoiden hallintaan syntyy markkinoita valmistalotehtaille. Tällöin rakentaminen tulee helpottumaan ja todennäköisesti myös halpenemaan, kun projekti on kokonaan omassa hallinnassa. Rakennuttajakonsulttien käyttö ja ryhmärakentaminen ovat toki myös varteenotettavia vaihtoehtoja.
Valmiit ohjeet puuttuvat
Townhouse-rakentaminen kangertelee paljolti siksi, että Suomesta puuttuu niiden perinne. Kaupunkisuunnittelun ihanteena oli pitkään suljetun korttelikaupungin sijaan väljä kaupunkitila. Suomalainen asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on puolestaan suosinut kerrostalo- ja rivitalorakentamista. Järjestelmä ei kuitenkaan ole este townhouse-talojen rakentamiselle.
 Pikku-Huopalahden kaupunkipientalot ovat yksilöllisiä. |
– Kaupunkipientaloa on vaikea kategorisoida. Pitää sopia asioista, joihin ei ole valmiita ohjeita, toteaa Östersundom-hankkeen päällikkö Matti Visanti Helsingin kaupunginsuunnitteluvirastosta.
Ohjeiden ja perinteen puute on tehnyt townhouse-kokeiluista työläitä niin kaupungin hallinnolle että asukkaille.
Townhouse-talojen rakentamiseen liittyvät kipukohdat ovat johtuneet muun muassa näkemyseroista, huonosta tiedonkulusta ja rakentamisen koordinoinnista. Ahtaat tontit ja rakenteiden kytkeytyminen toisiinsa tekevät rakentamisesta omakotirakentamista haasteellisempaa.
Ryhmärakentamiselle otollinen
Townhouse-rakentamisen tulevaisuus Suomessa riippuu paljon siitä, mitä Östersundomissa tapahtuu. Lähivuosien aikana maaseutu vaihtuu alueella kaupungiksi ja usean kymmenen tuhannen ihmisen kodiksi. Muista Helsingin uusista projektialueista poiketen Östersundom on määritelty lähtökohtaisesti pientalokaupungiksi.
– Kaukana keskustasta sijaitsevat kerrostalolähiöt ovat harvoin vetovoimaisia alueita, Visanti perustelee.
Jotta townhouse-rakentaminen todella pääsisi vauhtiin, on pelisääntöjä selkiytettävä. Olisi ratkottava, miten asukkaat voivat vaikuttaa kotinsa rakentamiseen ilman että se tekee rakentamisesta liian vaikeasti hallittavaa.
» Lue koko juttu Kivestä muuraamalla 2011 -lehdestä.